Alue oli harvaan asuttua, sillä vuoden 1921 viranomaistietojen mukaan Petsamossa asui 1423 henkeä. Nämä edustivat monia kansallisuusryhmiä, sillä Petsamossa asui:
- suomalaisia (577)
- karjalaisia (387)
- saamelaisia (221)
- venäläisiä, norjalaisia, ruotsalaisia ja komeja
Alueen yhteydet muuhun Suomeen perustuivat pitkälti tieyhteyteen Sodankylästä Petsamoon. Jäämerentien rakentaminen oli aloitettu vuonna 1916, ja se valmistui vuonna 1931.
Lisäksi Petsamoon rakennettiin lentokenttä, joka saatiin käyttökuntoon marraskuussa 1939 -- aivan talvisodan alla. Välirauhan aikana Aero Oy liikennöikin vuoden ajan reittiliikennettä Helsingistä Petsamoon.
Kiinnostava episodi Petsamon alueen historiassa on rautatien suunnittelu alueelle. Heti itsenäisyyden alussa suunniteltiin, että Rovaniemeltä rakennettaisiin rautatie Petsamoon. Tarkoitus oli yhdistää Jäämeren rannikko Suomen rataverkkoon. Hanke peruuntui luonnollisesti, kun jatkosodan myötä Suomi joutui luopumaan alueesta Tarton rauhassa.
Alunperinkään kaikki eivät olleet vakuuttuneita siitä, että Petsamon rata olisi taloudellisesti järkevä ratkaisu. Esimerkiksi professori Jalmar Castrénin mukaan liikennemäärä jäisi niin pieneksi, ettei radan rakentamisen edellyttämä valtava investointi olisi kannattava.
Tilanne olisi mahdollisesti muuttunut Kolosjoen nikkelikaivoksen perustamisen myötä. Kaivos aloitti toimintansa vuonna 1938, joten sen perusteella ei ehditty ryhtyä tuumasta toimeen ennen alueen menettämistä Neuvostoliitolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti