Ruka sijaitsee Kuusamossa

Ruka on Kuusamossa sijaitseva tunturi ja sen yhteyteen rakennettu hiihtokeskus. Rukalla voit talvisin hiihtää, lasketella ja moottorikelkkailla. Kesällä Rukaa kansoittavat vaeltajat, sillä tunnettu Karhunkierros-vaellusreitti päättyy Rukalle.

Rukatunturi on monen suomalaisen tuntema matkailukohde. Ei siis ihme, että Rukalla on runsaasti vaihtoehtoja eritasoista majoitusta etsiville. Monet Rukatunturin hotellit sopivat sekä kokousten järjestämiseksi että lomamatkaa varten. Lomalaisista suurin osa saapuu Rukalle sen talviurheilumahdollisuuksien vuoksi.

Rukalle suunniteltiin talviurheilukeskusta jo 1930-luvulla, mutta suunnitelmista päästiin tositoimeen vasta 1950-luvun puolivälissä. Tuolloin tunturiin raivattiin laskettelurinne talkootyönä. Nykyään rinne on Rukan eturinne.

Ensimmäinen hiihtohissi otettiin käyttöön jo vuonna 1957. Toinen rinne Rukalle avattiin vuonna 1964, jolloin käyttöön otettiin myös uusi hiihtohissi sekä Suomen suurin hyppyrimäki.

Suomen suosituin hiihtokeskus

1960-luku oli Rukan nousukautta, mutta 1970-luvun alussa Rukatunturi Oy oli jo taloudellisissa vaikeuksissa. Vuonna 1972 Juhani Aho osti yhtiön, minkä jälkeen aluetta ja matkailukeskusta alettiin jälleen kehittää voimallisesti: vuosina 1974--97 Rukatunturi/Rukakeskus Oy investoi alueeseen yli 200 miljoonaa markkaa!

Samanaikaisesti myös muut tahot kehittivät Rukaa voimallisesti -- sen johdosta alueelle tehtiin yhteensä miljardiluokan markkamääräiset investoinnit.

1980-luvulla Rukan matkailukapasiteetti kasvoi entisestään. Tästä merkittävä osa syntyi mökkirakentamisesta.

Nykyään Ruka on kehittynyt monipuoliseksi lomakeskukseksi. Se on noussut maan suosituimmaksi hiihtokeskukseksi, jonka käyttö myös kesäkaudella lisääntyy koko ajan.

Rantasipi Rukahovi on moderni hotelli ja kokouskeskus

Rantasipi Rukahovi on moderni 180 huoneen hotelli, jossa riittää aktiviteetteja sekä lomamatkalaiselle että kokousvieraalle. Hotellihuoneiden lisäksi Rukahoviin kuuluu 48 rivitalohuoneistoa, joissa on omat saunat ja keittiöt. Rukahovissa on viisi ravintolaa, joista varmasti sinäkin löydät mieleisesi.

Jos etsit hotellia Rukalla, on Rukahovi oiva valinta!

Kotimaanmatkailu tukee taloutta

Kun taantuma uhkaa maata, on kotimaanmatkailu aina fiksu valinta. Silloin kulutuksesi auttaa suomalaisia työllistymään palvelualoilla. Se vähentää työttömyyttä ja piristää taloutta muutenkin.

Harva varmasti ajattelee yhteiskunnan kokonaishyvinvointia tehdessään omia kulutuspäätöksiä. EU:n myötä edes julkinen sektori ei saa kannustaa suosimaan suomalaisia kulutustottumuksissaan.

Yksittäinen bloggaaja voi kuitenkin toimia näin. Siksi kehotan kaikkia (kolmea) lukijaani tekemään seuraavan lomamatkan kotimaassa. Esimerkiksi lyhyt, viikonlopun tai muutaman päivän mittainen kaupunkiloma piristää mukavasti syksyn hämärässä.

Samalla kaupunkiloma auttaa työllistäään ihmisiä esimerkiksi

• hotellissa
• ravintoloissa
• teattereissa
• vähittäiskaupassa

Työllistävä vaikutus jäisi käytännössä kokonaan pois, jos matkasi suuntautuisi Tampereen sijaan vaikkapa Müncheniin. Tietysti ulkomaanmatkassa on aina oma hohtonsa -- yhteiskunnan kannalta se ei kuitenkaan ole hyvä valinta.

Talouden piristyminen tukee siis työllisyyttä. Suuntaamalla ostoksesi kotimaahan, alkaa avoimia työpaikkoja taas näkyä enemmän lehtien sunnuntainumeroissa, verkon työnvälityssivustoilla ja työministeriön tietokannoissa. Se taas tuo aikanaan myös läheisillesi aikaisempaa todennäköisemmin työtä ja hyvinvointia.

Mutta kannattaako yksilön sitten ylipäänsä ajatella yhteiskunnan kokonaishyvinvointia? Eikö rationaalinen yksilö keskity ainoastaan oman hyvinvointinsa edistämiseen -- tai hyötyfunktionsa maksimointiin, kuten taloustieteilijä asian ilmaisisi?

Teoreettiselta kannalta tarkasteltuna tämä varmasti pitää paikkansa. Toisaalta yksilön hyvinvointi saattaa maksimoitua juuri silloin, kun yhteiskunnan kokonaishyvinvointikin maksimoituu.

Silloin myös kuluttajan kannattaa tehdä valintoja, jotka auttavat työllistämään muita kuluttajia.

Hotellit esittelyssä: Cumulus Rovaniemi

Monen liikematkailijan valinta kohdistuu varmasti tuttuun ja turvalliseen ketjuhotelliin. Silloin matkalainen tietää jo etukäteen voivansa luottaa hotelliin ja sen palveluihin -- sekä iloiset yllätykset että pettymykset jäävät varmasti syrjään.

Juuri tällaiselle matkustajalle Hotelli Cumulus Rovaniemi on varmasti oivallinen yöpymispaikka. Kun yövyt Cumuluksessa, tiedät asuvasi kodikkaasti keskellä kaupunkia. Silloin kaikki kaupungin keskeiset kohteet ovat helposti kävellen tavoitettavissa.

Cumuluksessa on yhteensä 64 huonetta, joten se on selvästi vaikkapa Pohjanhovia pienempi hotelli. Myös Cumuluksen kaikki huoneet ovat savuttomia, mikä varmasti ilahduttaa allergikkoja.

Cumuluksen Pub Pisto on sekä kaupunkilaisten että matkustavien suosima kohtaamispaikka. Pubissa voit ottaa yhtä hyvin drinkin ennen ateriaa kuin tulla illallisen jälkeen nauttimaan vielä juomasta ennen yöpuulle siirtymistä.

Vielä kun saat yösi nukuttua hyvin, olet taas seuraavana aamuna valmis uuteen päivään -- joko Rovaniemellä tai muualla Lapissa.

Yhteystiedot
Valtakatu 23
96200 Rovaniemi
Puh:(016) 333 600
Fax:(016) 333 6366

Hotellit esittelyssä: Pohjanhovi, Rovaniemi

Rovaniemi on sen verran merkittävä hallinnon, liiketoiminnan ja koulutuksen keskus, että kaupungissa on useita varsin miellyttäväksi mainittuja hotelleja. Yksi näistä on kuulu Hotelli Rantasipi Pohjanhovi.

Pohjanhovi on täysin savuton hotelli, jossa on yhteensä 212 huonetta. Näistä suurin osa on tavallisiakahden hengen huoneita, mutta vaativammat matkailijat voivat tietysti valita itsellen superior-huoneen tai sviitin. Vain luksukseen tyytyvät varaavat varmasti President Suiten tai poreammeella varustellun sviitin -- silloin loma tuntuu todella ylelliseltä!

Pohjanhovi on tietysti kuuluisa osaksi suositun seurustelu- ja ruokaravintolansa ansiosta. Ravintolassa on peräti 450 asiakaspaikkaa, minkä vuoksi se on Rovaniemen mittapuussa omaa luokkaansa. Kesäpäivinä ravintolan jokinäköala tekee siitä erityisen viihtyisän. Lisäksi hotellissa on tanssiravintola ja yökerho, jossa esiintyy myös koko maassa tunnettuja ja suosittuja esiintyjiä. Täällä voit siis kuulla yhtä hyvin Tommi Läntistä kuin Arja Korisevaakin!

Hotelli sopii hyvin myös erilaisten kokousten järjestämiseksi. Pohjanhovin kokoustilat, ravintolapalvelut ja hotellipalvelut mahdollistavat kaikki kansainväliset vaatimukset täyttävän tilaisuuden järjestämisen.

Pohjanhovi on mainio tukikohta kaikille, jotka haluavat tutustua pohjoiseen elämänmenoon!

Yhteystiedot
Rantasipi Pohjanhovi
Pohjanpuistikko 2
96200 ROVANIEMI

Puh. (016) 33 711
Fax (016) 313 997

Lapin yliopisto on EU:n pohjoisin

Rovaniemellä sijaitseva Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto. Mutta kannattaako etelästä lähteä Rovaniemelle opiskelemaan?

Lapin yliopisto kertoo olevansa kansainvälinen opetuksen ja tutkimuksen keskus. Sen koulutus- ja tutkimustyön aloja ovat

• kasvatustieteet
• matkailu
• liiketoiminta
• oikeustiede
• taideteollisuus
• yhteiskuntatieteet

Yliopiston alat ovat siis mielenkiintoinen sekoitus "kovia" ja "pehmeitä" aloja. Varsinkin oikeustieteen opinnot voivat olla kiinnostava kohde myös monelle etelän ylioppilaalle: Lapin yliopistossa koulutetaan lähes neljäsosa maan lakimiehistä.

Koska itse olen opiskellut liiketaloustieteitä, olen tietysti erityisen kiinnostunut liiketoiminnan opetuksesta tässä opinahjossa. Miltä Lapin kauppatieteet oikein vaikuttavat? Olisiko siitä kilpailijaksi maan muille kauppatieteellisille tiedekunnille ja yliopistoille?

Heti ensisilmäyksellä kävi ilmi, että Lapissa kauppatieteiden alaan kuuluu käytännössä vain johtamisen oppiaine, joka nykyään on osa yhteiskuntatieteiden tiedekuntaa. Samaan tiedekuntaan kuuluu myös matkailututkimuksen oppiaine. Sivuainetasolla Lapissa voi opiskella markkinointia, yritysjuriidikkaa, yrittäjyyttä ja kansantaloustiedettä.

Näyttää siis siltä, että liiketoiminnasta kiinnostuneen ylioppilaan ei kannata lähteä Lappiin. Huomattavasti kiinnostavampi yliopisto on oikeustieteen opinnoista haaveileville, sillä Lapin oikikseen pääsee selvästi Helsinkiä helpommin.

Toisaalta jos olet kiinnostunut nimenomaan matkailuun liittyvistä opinnoista, on yliopisto varmasti ihan asiallinen vaihtoehto: matkailualan opintoja ei näet ole juuri muualla tarjolla.

Petsamo kuului neljännesvuosisadan Suomeen

Petsamon lääni kuului Suomelle neljännesvuosisadan ajan. Alueen asutus oli keskittynyt muutamille alueille, erityisesti Paatsjoen varteen, Petsamonvuonoon ja Kalastajasaarentoon.

Alue oli harvaan asuttua, sillä vuoden 1921 viranomaistietojen mukaan Petsamossa asui 1423 henkeä. Nämä edustivat monia kansallisuusryhmiä, sillä Petsamossa asui:

• suomalaisia (577)
• karjalaisia (387)
• saamelaisia (221)
• venäläisiä, norjalaisia, ruotsalaisia ja komeja

Alueen yhteydet muuhun Suomeen perustuivat pitkälti tieyhteyteen Sodankylästä Petsamoon. Jäämerentien rakentaminen oli aloitettu vuonna 1916, ja se valmistui vuonna 1931.

Lisäksi Petsamoon rakennettiin lentokenttä, joka saatiin käyttökuntoon marraskuussa 1939 -- aivan talvisodan alla. Välirauhan aikana Aero Oy liikennöikin vuoden ajan reittiliikennettä Helsingistä Petsamoon.

Kiinnostava episodi Petsamon alueen historiassa on rautatien suunnittelu alueelle. Heti itsenäisyyden alussa suunniteltiin, että Rovaniemeltä rakennettaisiin rautatie Petsamoon. Tarkoitus oli yhdistää Jäämeren rannikko Suomen rataverkkoon. Hanke peruuntui luonnollisesti, kun jatkosodan myötä Suomi joutui luopumaan alueesta Tarton rauhassa.

Alunperinkään kaikki eivät olleet vakuuttuneita siitä, että Petsamon rata olisi taloudellisesti järkevä ratkaisu. Esimerkiksi professori Jalmar Castrénin mukaan liikennemäärä jäisi niin pieneksi, ettei radan rakentamisen edellyttämä valtava investointi olisi kannattava.

Tilanne olisi mahdollisesti muuttunut Kolosjoen nikkelikaivoksen perustamisen myötä. Kaivos aloitti toimintansa vuonna 1938, joten sen perusteella ei ehditty ryhtyä tuumasta toimeen ennen alueen menettämistä Neuvostoliitolle.

Rovaniemen historiaa

Rovaniemi mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran syyskuussa 1453. Alueella oli toki ollut asutusta jo vuosituhansien ajan, mutta valtion hallintokoneisto ja kirjallinen kulttuuri eivät olleet Lapissa vielä tämän jälkeenkään kovin vahvoja.

Historian hämäristä

Lapin ja Pohjois-Suomen asutus on alkanut jo kivikaudella. Rovaniemen seudun varhasin arkeologinen, ajoitettavissa oleva löytä on noin vuodelta 5800 eKr peräisin oleva puinen hirvenpää.

Tutkijat arvelevat, että alueen asukkaat olivat saamelaisia. Heillä oli jo tässä vaiheessa yhteyksiä eri puolille lähiseutuja: kauppaa ja sotia käytiin varmasti sekä hämäläisten, satakuntalaisten että skandinaavien kanssa.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuuri oli leimallisesti talonpoikaista ja suomalaista. Suomalainen asututus ulottui Pellon ja Rovaniemen seudulle saakka. Näiden naapureina asui

• Kemin Lapissa metsäsaamelaisia
• Inarin Lapin kalastajasaamelaisia
• Tornion Lapin porosaamelaisia

Talollisten, ns. lantalaisten ja Lapinmaan asukkaiden välillä käytiin pitkiä verotuksesta johtuvia kiistoja. Raja alueiden välillä määriteltiin vasta 1795.

Talonpoikainen asutus laajenee

Suomalainen, talonpoikainen asutus laajeni Lapissa 1600-luvulta alkaen. Lapinraja siirtyi pohjoisemmaksi, mutta osa saamelaisista suvuista jäi tietysti asumaan talonpoikaisalueelle.

Talonpoikaisalueella karjanhoito oli maanviljeluä tärkeämpää. Muutenkin alueen talous oli sekakulttuuria, jossa maanviljelyksen ohella metsästys ja kalastus oli tärkeällä sijalla.

1700-luvulla uudistiloja rakennettiin yhä syrjäisemmille seuduille. Samalla yhä suurempi osa Lapinmaan asukkaista alettiin kirjata talollisiksi, vaikka kyseessä tietysti edelleen olivat saamelaiset. Jonkin verran tapahtui toki todellistakin siirtymistä maanviljelykseen, varsinkin Lapin eteläosissa.

Metsäteollisuus saapuu

Vähitellen maatalouden rinnalle alkoi nousta teollisuutta. Kuten muuallakin Suomessa, metsäteollisuus oli keskeisessä roolissa maan teollistumisessa.

Modernit kulkuyhteydet syntyivät, kun tieverkosto ja rautatie rakennettiin alueelle. Jo 1800-luvun lopulla tieverkko ulottui aina Kittilään, Kolariin ja Sodankylään saakka. Ensimmäiset autotkin nähtiin Lapissa jo 1920-luvulla.

Matka jatkuu Rovaniemelle

En ole koskaan käynyt Rovaniemellä, mutta pohjoinen kaupunki vaikuttaa ehdottomasti vierailun arvoiselta. Eteläsuomalaisesta näkövinkkelistä katsottuna siellä on runsaasti tutustumisen arvoisia kohteita, joista ensimmäinen on tietysti Arktikum.

Arktikum on arktistiin alueisiin erikoistunut tiedekeskus ja museo. Sen näkökulma on laaja, sillä keskus omistaa tilaa yhtä hyvin arktisten alueiden asukkaillle, historialle, kulttuurille kuin luonnollekin. Useimmitenhan luonto ja maantiede rajataan kulttuurisesti painottuneiden museoiden ulkopuolelle.

Vaikka et pääsisikään matkalle pohjoiseen, kannattaa sinun ehdottomasti tutustua Arktikumin näyttäviin verkkosivuihin. Verkkosivujen perusteella saat myös hyvän käsityksen siitä, mitä arktisessa keskuksessa on juuri tällä hetkellä näytteillä.

Lapin maakuntamuseo toimii Arktikumissa. Se esittelee lappilaista kulttuuria, esihistoriaa, historiaa, perinnettä ja luontoa. Lisäksi museo tuottaa sisältöjä opetus-, matkailu- ja muihin käyttöihin.

Muiden museoiden tapaan Lapin maakuntamuseon tehtäviin kuuluu myös aineiston keruu, tallentaminen ja tutkimus. Yleisölle esillä olevat näyttelyt ovat siis vain yksi, joskin näkyvä, osa museoiden tehtäväkenttää.

Maakuntamuseon perusnäyttely Pohjoiset keinot vaikuttaa varsin kiinnostavalta. Lapin historiassa merkittävällä sijalla on alueen sidonnaisuus luontoon: projen laiduntaminen ja luonnonläheiset elinkeinot ovat tärkeällä sijalla alueen historiassa.

Etelän näkövinkkelistä on helppo unohtaa, että Lappi on varsin merellistä aluetta. Vaikka Petsamo kuului Suomeen vain vuosina 1920--1944, on Jäämeren ja rannikkoseutujen vaikutus alkanut jo kivikaudella.

Ylipäänsä Lapin kirjallisiin lähteisiin perustuva historia on alkanut varsin myöhään. Rovaniemikin mainitaan ensimmäisen kerran lähdeaineistossa vasta vuonna 1453, vaikka alueella on ollut asutusta jo 8000 vuoden ajan.